Otsikkona Vuodatuksen oma otsikko kun en muuta keksi.

Kohta kolme viikkoa on töissä keikuttu mun virallisella ammattinimikkeelläni. Alkuun olin totaalisen pihalla, seuraavalla viikolla täysin pihalla, nyt kolmannella viikolla olen enää melkoisen pihalla. Eiköhän se tästä ala sujumaan. Monenmoisia toimenpiteitä on tullut nähtyä ja joihinkin olen ihan oikein osallistunutkin. Enpä olisi arvannut, että jopa urologia voi olla kiinnostavaa. Löytyypä sitä sitten kaikenlaista muutakin, verisuonikirurgia on kiinnostavaa, kuten myös plastiikkakirurgien puuhat. Sitten on pieniä toimenpiteitä mitkä myös kiinnostavat. Monenmoista uutta juttua tulee eteen päivittäin. Huomaan, että jotain vähän muistankin "entisestä" elämästä leikkuripuolella mutta paljon tulee uuttakin. Hassua on, että muistan asioita myös kouluajoilta..jotain tuli kai opiskeltuakin biletyksen lomassa ;)

Kyllähän tuo stressaavaakin on ollut. Yritän vain sulkea päästäni stressiajatukset, koska sitten en saa nukuttua ja saan muutenkin stressioireita. Pikkuhiljaa perehdyn.

Yhdenlainen oire, mistä se sitten onkin alkunsa saanut, ilmeni eilen migreenin muodossa. Eipä ole sellaistakaan tullut kokeiltua. Alkuun en nähnyt kunnolla oikeaa puolta, sen jälkeen alkoi karsea toispuoleinen päänsärky ja huono olo. Kerkesin työpaikalle saakka kyllä, mutta sieltä jouduin kyllä vauhdilla lähtemään kotiin petiin. Kohtaus meni ohi pillerillä ja unella. Onneksi. Oli kaamea olotila, en suosittele.

Ei mulla oikeasti nyt niin kovin kauheaa stressiä töistä ole. Meillä on tosi kiva työporukka ja vastaava hoitajakin on erittäin rento ja kiva. Työpaikkani on muutenkin paikka jossa viihtyy. Se on erittäin tärkeä juttu eikä toden totta mikään itsestäänselvyys.

En tiedä mikä tässä on tullut, mutta meillä on nyt joku harmoninen kausi perheessä. Lapset on suht tyytyväisiä ja kaikki sujuu, jopa aamut. Lapset kirmaa iloisina päiväkotiin ja kujeilee päiväkodin tädeille, jotka myöskin on tosi kivoja.

Illat sujuu mukavasti eikä liiemmin nyt ole ollut kränöjä.

Enkä nyt liioittele, näin vain nyt on. :) Kaikki tuntuu sujuvan, pitäisikö lotota?

Nyt on muulla maailmalla hiihtoloma, meillä vietetään normaaliarkea. Meidän perheen talviloma on vasta huhtikuussa ja silloin lähdetään lasten kanssa risteilylle, sille uudelle laivalle. Kesäksikin on suunnitteilla pientä reissua, mutta se ei ole vielä varma juttu.

Nyt mennään positiivisin tuulin kevättä päin. Tänään olikin ensimmäinen oikein tosi keväinen päivä. Aurinko paistoi ja asfaltti pilkisteli lumen ja jään alta. Se on mahtavaa!