Jaahas, vai sitä vaaditaan tekstiä...

Mitäs sitä on puuhattu... no, Eeva tietääkin, että polttareita järjesteltiin ahkerasti toisen kaason kanssa ja niitä vietettiin viime lauantaina. Ohjelmassa oli rodeohärällä ratsastamista ja Eeva ratsasteli lännenratsastusta ihan oikealla hevosella:) Sitten testattiin karjaruoskan käsittelyä ja heiteltiin veitsiä ja kirvestä. Eeva sai olla motskarin kyydissä ja sitten saunottiin ja kävipä siellä mökillä yksi yllätysesittelijäkin. Karaokea laulettiin loppuilta ahkerasti. Ja syötiin kovasti! Mun mielestä oli kovin mukava ilta, toivottavasti myös polttarisankarilla oli kivaa, sehän se on pääasia! Nyt sitten keskitytään itse hääjuhlaan, johon on enää kovin, kovin vähän aikaa! Alkaa jo jännittää! Tänään haettiin tytsylle juhlavaatteet ja itsellekin täydennystä asuun.

Vai kirjastoautosta piti kertoa.. Olen monta kertaa nähnyt tienposkessa kyltin kirjastoautosta ja kun sitten eilen kerrankin muistettiin, että se on tulossa niin pojan kanssa tallusteltiin tien varteen odottelemaan autoa. Poika lueskeli siellä sarjakuvalehtiä ja minä valkkailin vähän lainattavaa. Oli varsin mukava kokemus! Poika niin hienosti sanoi kiitos, ole hyvä ja hei hei! Niin, ja yksi päivä poika oli mummun kanssa ihan oikeassa kirjastossakin. Ja poika oli käyttäytynyt siellä niin hienosti, että kirjastontäti oli tullut oikein kehumaan, kuinka hienosti poika osaa kirjastossa käyttäytyä. Sitten täti oli mennyt ja hetken päästä palannut kirjanmerkin kanssa. Poika sai sen palkkioksi kun niin hienosti osasi olla kirjastossa! Aika hieno juttu!!! Minun poikani:)

Jotenkin elämä tuntuu kulkevan ihan kivasti uomissaan. Pojan uhma on laantunut ja jotenkin tuntuu, että pienen pojan päässä liikkuu aina vain järkevämpiä aatteita. Joskus tokikin suht järjettömiäkin juttuja keksitään, mutta puuhastelu pojan kanssa on aina vain kivempaa.

Tyttönen on todella, todella tyytyväinen tapaus. Eipä juuri itke. Yölläkin kun vauva herää, se ei tosiaankaan itke, vaan kujertelee ja kiljahtelee niin kovaa, että pitää hyssytellä, ettei poika herää. Vauva on vaan niin iloinen ja touhuissaan. Päivisin pötköttelee lattialla paljon helistimiensä kanssa, kierähtelee selälleen ja takaisin masulleen. Ei vielä ryömi, ja siihen olenkin ihan tyytyväinen:) Sellainen pikku pyörykkäposki tuo vauva on. Ja kun sanotaan, että noita kiinteitä ruokia voi antaa vauvalle kunnes vauva kääntää päänsä pois eikä enää halua, niin meidän vauva ei käännä päätään pois...:) Se vaan söisi ja söisi. On vähän pakko rajoittaa, jotta se ottaa vähän maitoakin. Vauva syökin hyvällä ruokahalulla kaikkea mitä tarjotaan. Tulee isoveljeensä! Hyvä hyvä!

Yöt sujuu ihan kivasti, paitsi sitten kun ne kujertelut alkavat niin meinaa hermot mennä kun ne ei lopu ollenkaan..

Itse olen mukavasti pääsemässä linjoihini. Ostin tänään farkut, jotka on vyötäröltä kokoa 30. Olen aivan hämmästynyt, miten tässä on näin päässyt käymään. Löllö masu on tullut varmaan jäädäkseen, mutta muuten paino on pudonnut jo siihen mitä olin ennen raskautta. Kiva juttu! Vaikken ole välittänyt ja ressannut juurikaan painosta niin kyllä silti mieltä lämmittää kun laihtuu.

Meidän piti mennä Yyteriin kaveriperheen kanssa tällä viikolla, mutta kaverin lapset sairastuivat eikä mentykään. Eikä meitäkään kovin huvittanut lähteä, on niin paljon ollut menoja, että on aika ihanaa olla vaina kotona. Mies on siis lomalla tämän viikon. Mukavaa kotieloa ja oloa siis tiedossa.

Mitäs muuta ihmeellistä.. Jalkahoidossa kävin, se oli ihanaa! Sitten Halkivahassa käytiin yksi sunnuntai. Se oli mukava visiitti maalle! On se omakotitalo vaan mukava asumismuoto. Ja maaseudulla on niin ihana oma rauha. Ja kyläpaikassa oli niiiiin paljon ihania leluja ja kivoja kavereita, että poika oli aivan innoissaan!

Mun synttäreitäkin tässä juhlittiin, käytiin syömässä Haraldissa perheen voimin. Kiitos kaikille ruoista ja seurasta! Näin onkin mukava vanheta kun voi sitä noin kivasti juhlia!

Yhtenä päivänä Eeva vei mut ja äidin naisten hömpötykseen. Tuli vaan hakemaan ja vei meidät yllätykseksi Hämeenkyröön taimitarhalle antiikkikahvilaan. Siellä kierreltiin monta tuntia ja kahviteltiin. Se oli ihana hömpötys, kiitti Inga!!:)

Nyt sitten vain aletaan keskittyä tulevaan rakkauden juhlaan! Oi ihanaa! Toivottavasti saadaan aikaiseksi ikimuistoinen päivä!