Perjantaina oli miehellä vapaapäivä töistä. Piti mennä turvaistuinta ostamaan pojalle, mutta hokattiinkin, että ei keritä. Yhdeltä olis neuvola ja sitä ennen pitää pojan nukkua unet. Kerkesin käydä kaupassa kuitenkin, tulevia synttärikutsuja varten.

Neuvolassa olikin jännää. Ekana tavattiin hammashoitaja, jonka kanssa juteltiin kaikenlaista. Sitten hoitaja katsoi pojan suuhun, siitä poika ei tykännyt, poru tuli. Yläetuhampaiden viereen on puhkeamassa hampaat, alhaalla ei ollut merkkejä hampaiden puhkeamisesta ihan lähiaikoina vielä.
Terkallakin käytiin. Siellä poika touhusi hyvin aktiivisena lelujen kimpussa, näytti taitonsa, taputukset ja heiluttelut, tietty kävelynkin. Pituutta on 78 cm ja painoa 10680 g. Vielä metri, niin poika on äidin mittainen:)
Rokotuskin annettiin. Yllättävän pieni itku tuli siitä, kiva niin.Meillä on kiva, kokenut terkka. Neuvolassa on aina mukava käydä.

Kun päästiin neuvolasta, niin lähdin moikkaamaan äitiä pojan kanssa. Vaunuteltiin ja äidin luona vähän ulkona leikittiin. Sitten palattiin kotiin ja toinen mummi jo odottelikin siellä. Keiteltiin kahvit ja kerrattiin vähän hoito-ohjeita. Mieheni veisi minut syömään, Coussiccaan. Se onkin kiva paikka, söin pihvin kera kaiken ihanan lisukkeen ja sitten jälkkäriksi jädee. Oli tosi mukavaa käydä syömässä. Miehelle iso kiitos:) Huomattiin sitten, että oltiin varatti reilusti eli runsaasti aikaa syömiseen ja leffa alkaisi vasta parin tunnin päästä. Soitettiin siinä lähellä asuvalle kaverilleni ja tuppauduttiin kylään. Kaveri keitti kaffit ja keskusteltiin ajankohtaisista asioista, mm. meistä ahneista hoitajista:) Sieltä sitten ajeltiin Plevnaan leffaan. Käytiin katsomassa sitten Ganes. Ei ollut mitään ennakko-odotuksia ja hyvä se meidän mielestä oli ihan. Vois ostaa vaiks Hurriganesin levyn ku se musa kuulosti siinä leffassa niin hyvältä.

Sieltä ajeltiin sitten kotiin oikein rentoutuneena. Pojalla ja mummilla oli ilta mennyt tosi hyvin. Poika siellä tuhisi sängyssään kun tultiin kotiin. Voi sitä pientä. Tuli ihan ikävä tämän muutaman tunnin aikana:)

Aamulla kun herättiin tänään, alkoi aikamoinen touhu ja tohina. Mä säntäsin puuronkeiton jälkeen heti leipomaan. Ja leivoinkin sitten iltapäivään saakka. Tänään siis oli pojan 1-vuotis synttärijuhlat meidän perheiden kesken. Mä leivoin tietty kakun, joka onnistui ihan ihmeen hyvin, vaikka raivosin sen valmistusta ja olin varma, että hirveä siitä tuli. Kakku oli värjätty siniseksi. Ehkä joskus saan kuviakin tänne blogiin... Sitten tein pikkuleipiä ja tonnikalakierteitä, joiden ohjeent otin tästä blogista. Kiitos vaan Ullalle hyvistä resepteistä. Etenkin noi tonnikalakierteet oli hyviä, kannattaa tehdä! Ne pikkuleivät oli niitä Sisu-pikkuleipiä. Valmistin siis pikkuleivät ensin, sitten kuorrutin toisen puolen valkosuklaalla (jonka värjäsin siniseksi) ja pursotin joka toiseen keksiin päälle kirjaimen K ja joka toiseen 1. Sitten väliin mustikkamarmeladia. Aika ökömakeita oli, mut hyviä.
Sit olin tehnyt suklaamarenkikökkeröitä, mut ne meni pilalle...
Kaikki oli valmista noin klo15. Sitten vieraita alkoikin saapua. Siinä sitten ilta meni kahvittelujen merkeissä. Pojalla oli päällä muotifarkut ja kauluspaita sekä tietty liivi siinä päällä. Poika ihmetteli kovin tätä väenpaljoutta ja välillä piti äidin sylistä katsella muita. Lahjoja tuli mm. palikkalaatikko, kippopyramidi, t-paita, Mauri Kunnas-kirja, fyrkkaa, sukat, Reiman tosi näppärät rukkaset, vuorelliset housut, leijonapehmoeläin. Poika oli aivan ihmeissään tästä kaikesta uudesta. Ja papereita ja naruja ja vaikka mitä jännää. Poika leikki kovin serkkulikkojen kanssa. Meidän kummityttö yritti kovasti usein halata meidän poikaa ja poika sitä vähän ihmetteli, miesmäiseen tyyliin.. Sitten kun poika joskus hermostui, kummityttömme silitti poikaa:)
Vanhempi serkkutyttö halusi kovasti lähteä taluttamaan meidän koiraa pihalle. Kävivät sitten ulkona tekemässä pienen lenkin koiran kanssa. Nauttivat varmasti yhtä paljon, sekä koira että tyttö!

Oikein kivat juhlat oli! Kakkuakaan ei jäänyt jääkaappiin homehtumaan paljon yhtään. Oli vain poika hyvin uupunut illalla nukkumaan mennessä. Oli kivat pirskeet, kiitos osallistuneille! Poika kiittää lahjoista!

Ja on vanhemmatkin ihan kohtalaisen väsähtäneitä, mutta onnellisia. Täytyy todeta, että on sitä vaan aika onnellinen tuosta pojasta. Se on niin IHANA!