Siis eihän tätä voi uskoa enää... mikähän on pieneen mieheen iskenyt? Ehkä hän ajatteli, ettei jaksa enää vain pötkötellä.. Tänään mies pääsi näkemään kolme ensimmäistä konttausaskelta!!! Mä en nähnyt, höh!!! Tiukkasin vielä moneen kertaan, että varmastiko varmastiko.. Ja kyllä vain. Voi että.. Mä sit kiepuin taas kameran kanssa ja nappasin kuvan pelkästä konttausasennosta:)

Niin, siis kesä alkoi tänään!! Ihana ilma oli, kerkesin terassilla itseäni jo vähän kärventääkin. Päivä puuhattiin kaikkea, kotijuttuja. Iltapäivällä kovan, tuskallisen odottelun jälkeen saatiin vieraat meille eli kummit kaukaa Urjalasta. Tulivat terassin avajaisiin. Kun tulivat, niin pistettiin uusia perunoita tulemaan, grilli päälle broitsua ja makkaroita varten, salaatit ja herkkujuustot pöytään, punkku auki ja kummikaimalle olut käteen. Kyllä vaan maistui uudet perunat ja grillaukset hyvältä! Pikkumieskin pääsi osallistumaan ulkotouhuihin, siitä kuva tulossa. Onnellisena huuteli kommenttejaan, korisemalla, kiljahtelemalla sekä karjahtelemalla.

Jälkkäriksi grillattiin banaania ja ananasta (banaani parempaa) joita sitten syötiin jäden ja kinuskikastikkeen kanssa. Juotiin vielä kaffettakin päälle. Siihen meidän äiskäkin pelmahti ylppärijuhlista paikalle ja istuttiin iltamyöhään terassilla juttelemassa. Oli niiiiiin mukava kesäilta että. Näitä lisää.

Eilen kun poika oli nukkunut superhuonot päikkärit, niin illan sitten tosiaan kukkui superaktiivisena. 1,5 tuntia pyöri ja nousi sängyssään istumaan ja touhusi vain. Tänään huolehdittiin päiväunista ja poika olikin hitusen tasapainoisemman oloinen:)

Ja mamma saa olla taas iloinen, omatekoinen ruoka menee jo hienosti alas pojalla (miehelläkin useimmiten). Onnistumisen iloja...

Joo, eipä muuta sitten, tässä pari kuvaa. Heippa!


Pikku-isäntä tässä iloisena!


Konttauksen alkeet, osa 1