Ajattelin kirjoitella ihan meidän arkipäivästä. Oli niin mukava päivä.

Ensinnäkin, tytsy nukkui klo 8.45 saakka, mikä on historiallista! Olin ihan pökkyrässä kun niin myöhään herättiin. Poitsulla oli hoitopäivä, menivät hoidosta Herra Hakkaraista teatteriin katsomaan. Aika kivoja kaikkia tapahtumia noilla on paljon hoidosta.

No, meille tuli tyttelin kanssa jopa vähän kiire lähteä taaperojumppaan. Käytiin jo kerran siellä, mutt tyttö itkeskeli siellä eikä oikein tuntunut tykkäävän. Ajattelin, että jospa oli vain väsynyt, että koitetaan vielä kerran. No, lähdettiin sitten Vauhtikettuihin. Tyttö alkoi itkeä jo kun päästiin pukuhuoneeseen. Kun sitten päästiin jumppasaliin, niin parahti kerran ja jäi odottamaan, mitä tuleman pitää. Istuttiin sitten rinkiin ja kun alkulaulu alkoi, niin tytsy alkoi itkeä, ja volyymi kun vain kasvoi, niin 10 minuutin jälkeen me lähdettiin. Sinne jäi meidän ketturyhmä! Ei tullut tytöstä kettutyttöä :) Heti kun pääsi ulos salin ovesta niin oli tyytyväinen, yritti jopa vanhusten kuntosaliryhmään päästä osalliseksi mieluummin kuin moiseen jumpparyhmään. Oliko siellä sitten liikaa porukkaa ja musiikki kovalla, en tiedä, mutta ei viihtynyt. Poitsu tuollaisissa viihtyi kyllä, saas nähdä mistä tytteli sitten tykkää.

No, kun ei jumpattu, niin mentiin Nansolle shoppaileen. Löysin alesta lapsille monta vaatetta. Siitä käveltiin sitten kotiin. Kotimatkalle soitin yhden tärkeän puhelun koskien tulevaisuutta. Kirjoittelen siitä sitten lisää kun olen ihan satavarman sen toteutumisesta. Mutta oikein iloinen juttu se on.

Kun pääsin kotiin, syöttelin tyttelin, joka osaa jo syödä itse! On se taitava tyttö! Ja kun hampaitakin on jo reilusti, niin syökin jo isompaakin ruokaa. Kivoja nämä kehitysaskeleet aina.

Sitten kuului ovelta pimpom ja saatiin mummu kylään! Laiteltiin tytteli siinä unille ja kahviteltiin ja höpistiin kaikenlaista kivaa! Todettiin, että päiväkahvit maistuu aina hyvässä seurassa tosi hyviltä! Sitten lähdettiin kävelylle sinne Nansolle, kun olisin vaihtanut yhden paidan isompaan, mikä ei sitten onnistunut, ei ollut isompia kokoja. Mutta kierreltiin sitten muuten vain siellä ja lankesin yhteen ihanaan raitapaitaan! Oli pakko ostaa se kun äiti sanoi, että se hoikentaa :) Köpsöteltiin sitten kotiin ja odoteltiin poikaa hoidosta. Poika pian tulikin ja oli aivan innoissaan kun mummu oli tullut kylään! Siinä sitä sitten näytettiin mummulle kaikenlaisia leluja ja piirustuksia. Lähdin käyttämään koiraa pihalle ja sillä välin meillä oli aloitettu lättyjen paisto! Voi autuutta! Oli kyllä niin mukavaa! Mummu paistoi lättyjä ja mä sain oikein istua pöytään ja herkutella! Kiitos mummu ! Vaikka yksi tapaturma sattuikin, Tepa ahmaisi pojan lätyn kun poitsu piti sitä kädessään, liian matalalla. Tepa oikein nopeasti ja röyhkeästi nappasi lätyn. Että kyllä vanhankin koiran toiminnot on hyvinkin nopeita kun on kyse ruoasta! :)

Mutta kaikki kivakin loppuu aikanaan ja mummun tuli aika lähteä kotiin. Sanottiin mummulle heipat! Sitten oli iltatoimien aika! Illalla ihmeteltiin jotain violettia väriä vessassa.. ilmeisesti poika oli pessyt puuvärejään lavuaarin alla... Muuten lähti väri pois, mutta lavuaariin se on jäänyt tiukasti, onneksi vain pieni läntti. Onko vinkkejä millä lavuaarista saa tiukasti jääneen väriläntin pois??!!

Että sellainen arkipäivä. Tämä nyt oli aika paljon hauskempi arkipäivä kun ihan tavalliset arkipäivät! Elämä ei ole hassumpaa...