... vai voiko jo sanoa, että on kesä!? Ehkä se kesä jo on, vaikka ulkona onkin +9 ja sataa. Oikeastaan on perinteinen juhannuskeli.

Toukokuussa vietettiin siis siskoni häitä! Ja ihanainen pari, he saivat toisensa! Päivä sujui hienosti, naurettiin ja itkettiin, tanssittiin ja laulettiin. Kaikkea ihanaa päivään mahtui. Oli mukavaa! Ja aika hienosti selvittiin kahden lapsen kanssa kun olin vielä kaasona siinä. Tytsy oli tyytyväinen ja poika sai liikuntaa viikon edestä, kun juoksi ulkona (ja sisälläkin) pikkuserkkujen ja muidenkin kavereiden kanssa! Mutta että ihanat häät oli! 

Perhe-elämä jatkuu täällä ihan tavanomaiseen tahtiin. Tyttönen päätti jossain kohtaa lopettaa yösyönnit. Nyt on noin viikko mennyt niin, että yöt on pääosin nukuttu!!! Jippii!!! Ne yökujertelutkin on jääneet! Ihan mahtavaa. Ja yöllä ei siis tosiaan syödä enää. Tytsy ihan itse vaan jätti ne syönnit pois. Mutta jonkinlainen touhuhetki yöllä pidetään niin, että itse herään, ehkä 3-5 kertaakin, laittelemaan tuttia ja peittelemään, sekä siirtämään tytön jalkoja pois pinnojen välistä tms. Kovin liikkuvainen vauva on sängyssään, lähtee helposti pyörimään ja varmaan vähän heräilee siihen sitten. No, mutta askel parempaan on jo otettu. Mukavaa.

Tytteli istuukin meidän muiden kanssa jo pöydässä syöttötuolissaan. Syö edelleen ahkerasti ja juo nokkamukista hienosti. Ja on siinä aikamoinen pari, nuo meidän muksut. Tyttö oikein katsoo haastavasti poikaa pöydän yli, että "naurata mua taas!" ja poika muikistelee pöydän yli ja siitä seuraa kauhea räkätys! Hassuja!

Tänään tyttö masulla ollessaan nosti pepun ylös ja otti konttausasennon ja keikutteli siinä peppuaan vähän aikaa! Niin, että varo vain maailma, täältä tulee yksi misukka kohti uusia haasteita!

Poika on niin fiksu, että menee kohta äitinsä älykkyysosamääränkin ohi (joo, ei oo vaativa homma....:). On kovasti suloinen poika mietintöineen kaikkineen! Siis niin vie äidin sydämen uudelleen ja uudelleen.

Pyöräily on nyt pojalla kova sana! Ja hiekkaleikit! Ja keinuminen! Nyt jo keinutaan isojen keinussa. Kovasti odotellaan retkeä Kiviniityn kotieläintilalle kesäkuussa. Hoitopaikka järjestää sellaisen ja sinne me sitten mennään poika, minä, tytsy ja mummu! Siitä tulee varmaan kivaa!

Ilmoitin pojan syksyksi muskariin. Konservatoriolle mennään, kun se on tuttu paikka. Nyt vaan pitäis sitten pojan jäädä sinne syksyllä yksin, ilman äitiä. Ihan hyvä niin, mutta mitenkähän mahtaa mennä..? Vai onko kovempi paikka äidille kuin pojalle..?

Nyt loikoileen. Heippa!