Nyt on asusteltu kolmisen viikkoa täällä, ja elämä asettuu uomiinsa pikkuhiljaa. Ollaan kotiuduttu huippuhyvin tähän uuteen kotiin. Pihakin ollaan haravoitu jo moneen kertaan. Ihanaa on kyllä puuhastella omassa pihassa, vaikka pieni piha onkin.

Ajattelin ennen kuin muutettiin, että kun olen suht sosiaalinen, niin tutustun kyllä pian ihmisiin täällä. Naapurit on ihan tutuksi tullut kyllä, muutama ainakin. Mutta muuten, puistoissa ei olla törmätty muihin äiteihin, enkä muutenkaan ole jaksanut yhtään olla sosiaalinen. Kyllähän täältä löytyisi pilvin pimein mammatapaamisia yms. mutta en jaksa osallistua nyt mihinkään. Ehkä sitten myöhemmin. Pikkuhiljaa.

Tänä viikonloppuna vietetään sitten lasten synttäreitä. Poitsu täyttää huomenna 4 vuotta ja tytteli muutaman viikon päästä vuoden, niin päätettiin, että pidetään yhteiset synttärit, kun ei noi lapset sitä vielä yhtään kakistele.

Tänään sitten leivottiin pojan kanssa kolme kakkua ja siivottiin, ja koristeltiin koti vaahteranlehdin ja ilmapalloin. Sitten saatiinkin jo vieraita! Pojan hoitokaverit vanhempineen tulivat viettämään hulinasynttäreitä! Lapset leikki innoissaan ja sitten mässättiin.

Oli oikein kivaa nähdä kaikkia! Ja niin oli väsynyt tuo poika illalla, kun oli niin leikkinyt ja touhunnut päivän. Tyttökin oli innoissaan ilmapalloista ja maissinaksuista :)

Nyt tässä sitten haikeana muistelen, että tasan neljä vuotta sitten ihmeteltiin miehen kanssa ekoja supistuksia ja mietittiin, että tässäkö sitä sitten mennään! Ja niin mentiin. Saatiin ihana pieni poika syliimme ja eipä sitä sitten muuta tarvitse sanoakaan.

Nopeasti tämä aika vaan menee. Enkä osaa muuta sanoa kuin onnella on meitä nakattu kun noi kaksi nöpsyä saatiin.

Huomenna juhlitaan lisää! Kyllä noita nöpöneniä sopiikin juhlia!