Intoa riittää juuri ja juuri tähän kirjoittamiseen.
Jotenkin nyt vaan masentaa kun on edelleen vielä näin pimeää. Tämä täysipäiväinen työntekokin masentaa heti alkuunsa. Lapsilla on noin 9,5 tuntisia päiväkotipäiviä.. kyllä ei oo mukavaa. Vois sanoa vaikka että "kyllä minä niin mieleni pahoitin kun tammikuun työpäivät alkoivat".
On vaan niin vähissä massit, että pakko vähän kerätä jemmaan kun taas syksyllä sitten teen taas lyhempää viikkoa pojan koulunkäynnin alun kunniaksi.
Itse työ ei väsytä eikä haittaa. Työpaikka on oikeastaan ihan kiva. Lähinnä se on tuo lasten hoidon pituus mitä siis ressaan. Mutta jospas se sitten vähän helpottaisi kun kevättä kohti mennään. On valoisampaakin silloin. Paitsi, että mulle tulee niin paljon uusia työhaasteita, että sitten saattaa alkaa työkin jo ressaamaan.. saapa nähdä...? Että ei sitten mitään positiivista kuitenkaan... ;)

Tämä kurkkukipukaan ei mene ohi. Kyllä minä siitäkin niin mieleni pahoitin. Kertakaikkiaan.

Mutta tyttelin aloitus uudessa ryhmässä on sujunut hienosti. Kertoo jo juttuja kotona. Että päiväunet nukutaan nyt eri paikassa ja kaverit on vähän eri kuin vanhassa ryhmässä.

Ja tämän päivän kohokohta oli hiusten leikkuu. Tytteli antoi leikata hiuksensa kun lahjoin sitä hoplopilla. Hiuksia kun on väkisin vähän vaikea leikata niin nyt oli otettava kovat lahjukset käyttöön. Ei olla pitkään aikaa hoplopissa käytykään, että sinne tässä lähiaikoina ehkä muutenkin mentäisiin, niin hyvä se sillä on sitten lahjoa. Melkoinen polkkatukkamestari musta on pian tulossa. Tai ehkei nyt sentään...

Pojankin hiukset ajelin pallokoulunsa jälkeen. Melkoista touhua tuo hiusten leikkuu. Mutta valmista tuli ja säästöä ainakin 30 euroa :) Varmaan aikuisena katselevat lapsuuskuviaan ja haastavat minut sitten oikeuteen :)