Täälläpä kasvetaan ja kehitytään oikein vallan mahdottomasti!

Ensiksikin hymyt ja oikeat naurun hekotukset on lisääntyneet tosi paljon!! Etenkin kun kutittaa ja vie naamaansa lähelle saa kuulla mitä mieltä poika on naamastasi:)

Joka paikkaan tartutaan mistä kiinni saadaan! Etenkin leluihin, hiuksiin, paitoihin, riepuihin, peittoon... Jotenkin kutenkin lelu meneekin nykyään kädestä suuhun, eikä silmään:)

Eilen pompsahti esiin taas uusi juttu, nimittäin VARPAAT!!! Poika otti yllättäen kiinni villasukastaan ja kiskaisi se pois onnellisena saaliistaan! Sen jälkeen olikin ihanaa tarttua usein omiin varpaisiin ja pistää varpaat.. mihinkäs muualle, kuin suuhun!

Tänään olikin neuvola. Poika on 66 cm pitkä ja noin 7800 g painava. Lääkäri tarkasti pojan, terve on ja hyväkuntoinen sekä virkeä. Neuvolassa poika näytti supertaitonsa ja kääntyi iloisena masulleen terkan nähden. Sen jälkeen poika halusi koko ajan vain kääntyä masulleen, lääkärinkin oli vaikea tarkastella kun vääntö oli kova! Tänään onkin sitten kotonakin menty monen monta kertaa masulleen. Ennen siis masulleen mentiin vain harvassa ja valitussa seurassa ja vain silloin tällöin! Nyt meneillään on todellinen masumaratooni!
Tosin lattialla ei kovin kauaa leikitä, kun masullaan ei kovin kauan jaksa olla eikä selällään tai kyljellään pötkötteleminen ole enää mitään kun on näin kehitytty jo!

Tosi tyytyväinen poika on, hymyilee ja juttelee päivät pitkät äidin iloksi!

Vielä maito riittää ruoaksi, sain kuitenkin ruokaoppaita neuvolasta mukaan luettavaksi. Saas nähdä koska aletaan antaa perunaa.

Eilen saatiinkin kummit käymään päivällä. Kummitäti käväisi pikaisesti ja läksi sitten kouluun. Kummisetä tuli viihdyttämään meitä kotiperunoita sitten. Käytiin vaunuttelemassa ulkona ja keiteltiin kaffeet ja syötiin superrasvapullat! Niin olivat ostaneet uutta elektroniikkaa, että siinäpä sitten menikin aika rupatellessa ja uutta kännykkää naputellessa.

Niin, ja serkku soitti. On nyt katsonut kohta kaikki Rimakauhua ja rakkautta-kaudet mitkä minulta lainasi. Hänkin on aivan jäänyt koukkuun tähän sarjaan. Serkku lupasi tänään lähteä saalistamaan tuota viimeistä kautta, jotta päästään seuraamaan "ystäviemme" kuulumisia viimeiseen jaksoon saakka.

Niin, ja ISO valokuvaprojektini on edennyt! Voiko olla mahdollista, että pojan ensimmäisestä kuukaudesta on noin 200 kuvaa otettu!!?? Näin se nyt vaan tuntuu olevan! :) No, nepä on jo kansiossa, vielä muutama kuva laittamatta. Meillä vaan kun alkaa tuo säilytystila olemaan tosi kortilla niin mietitään, että mihin kummaan ne kansiot nyt sitten sijoitetaan. Jään sitä nyt sitten tänne pohtimaan.

ps. Niitä kuvia kun väliin pyydetään niin tiedoksi, että meillä on ikivanha (todennäköisesti Aatamin ja Eevan käytössä jo ollut) tietokone ja se kohta mihin johto pitää törkätä on koneen takana. Eli mun täytyy siirtää koko pöytä paikaltaan, jotta saan kuvia koneelle. Hankalaa, joten en kovin usein jaksa moista puuhata... Otin kyllä pojasta ihan hauskoja kuvia joten enköhän kuitenkin joku päivä saa aikaiseksi liittää jotain.