Seuraava aihe vaatii ihan oman raporttinsa tähän blogiin, nimittäin; meillä on molemmilla neljä kummilasta. Yhdet omat ja kolme yhteistä. Me ollaan siis saatu kolme (+1 +1) kertaa kunnia olla joidenkin ihmisten elämässä kunniapaikalla.

Ensimmäinen yhteinen kummilapsi on poika, joka on jo yli 6-vuotias ja superreipas ja suloinen poika. Osaa jo vaikka mitä juttuja ja on aikamoinen marakatti touhuissaan! Pelaa pelejä paljon, lukee ja legot ovat täyttäneet monta hyllyä pojan leluhyllystä. Kiltti, hyväkäytöksinen ja iloinen poika. Kun meistä tuli pojan kummeja, oltiin oltu miehen kanssa yhdessä vasta pari vuotta. Silti meille uskottiin tämä hieno tehtävä!

Toinen yhteinen kummilapsemme on miehen veljen tyttö, joka syntyi kaksi viikkoa ennen kuin poikamme syntyi. Ollaan vietetty paljon aikaa miehen veljen perheen kanssa, mummukin mukana heiluen. Tämä kummityttömme on siis jo hiukan yli 2-vuotias ja on iloinen ja niin päättäväinen typsykkä. Aina kun kummitytön näkee, hän nauraa paljon ja leikkii. Juttelee paljon ja touhuaa. Isosiskonsa kanssa superpari!

Ja nyt, tämä kolmas kummilapsemme, jonka kanssa virallistettiin suhteemme tänään. Ajoimme päivällä Espooseen ja pääsimme mukaan tärkeään tilaisuuteen. Sain kummina lukea kummien rukouksen (ääni luonnollisesti väristen) ja niin meistä tuli tämän suloisista suloisimman tytön kummit. Toivottavasti nähdään usein parin tunnin ajomatkasta huolimatta. Tyttö on ollut aina kun ollaan nähty tyytyväinen ja tarkkaavainen vauveli. Tänään pääsin näkemään ihan oikeaa vauvan hymyäkin kun puettiin kastemekko päälle. Kastetilaisuus meni hienosti, mukana oli muun muassa tutin toimittajakin :)

Meille on annettu kolme kunniatehtävää. Toivottavasti emme kovin pahasti epäonnistu kummin tehtävissä:) Antakaas kummilapsiemme vanhemmat palautetta:)