Viikonloppu alkaa, mutta ei tosiaankaan ole tiedossa mitään kivaa. Sain tänään tietää eilisen magneettikuvauksen lausunnon. Onneksi sappitiehyissä ei ole kiviä, mutta alkava sappirakontulehdus on. Mukavaa. Kaiken lisäksi yläselkää alkoi särkeä ja kirurgi sieltä sitten määräili syömään Buranaa ja Litalginia viikonlopun, jospa vaikka tulehdus rauhottuisi. Jos tulee kuumetta tai kipu kovin lisääntyy niin pitää mennä päivystykseen, jossa otetaan tulehdusarvoja ja tarvittaessa kiikutetaan Taysiin ja pitänee sitten leikata päivystyksenä. Että sitä odotellessa..Jihuu. Sain uuden leikkausajan puolentoista viikon päähän. Se tuntuu kovin kaukaiselta, mitä vaan voi kehkeytyä siihen mennessä. Tunnistavat muuten jo minut kun soitan sinne päiväkirurgian puolelle:) Eipä tarvii sitten tilannettaan aina uudelleen selitellä.

Se magneettikuvaus oli erikoinen kokemus. Aika ahdistava se putki on mihin mennään. Ei sinne kovin iso ihminen mahdu. Siellä sitten noin 40 minuuttia paikallaan pötkötit ja käskyjen mukaan hengittelit ja pidättelit hengitystä. On sitä kaikenlaisia tutkimusmenetelmiä.
Hatanpäästä täytyy sanoa, että tähän mennessä olen saanut kyllä ihan ykkösluokan palvelua ja kaikki ovat olleet tosi ystävällisiä. Päivystys on ehkä omaa luokkaansa, mutta eipä se mikään varsinainen hotelli olekaan.

Tämä blogikirjoittelu on vähän tämmöistä sairauskeskeistä nyt. Toivon mukaan elämä tästä jossain kohtaa normalisoituu ja tulee muutakin kirjoitettavaa.

Jaa, enpäs kirjoittanutkaan siitä, että poikakin on ollut kipeänä. Yksi aamu kuumetta oli melkein 40 astetta. Vietiin poika lääkärille (joka oli tosi ärsyttävä, ei ikinä sille enää), joka määräsi labrat ja rääkkäsi poikaa imemällä vaikut korvista ja totesi sitten korvatulehduksen. Joten poitsu on antibioottikuurilla nyt. Kaikin puolin kurja reissu oli se lääkärireissu, yhtä itkua ja parkua. Ihan äitikin kyynelehti kun oli pojalla niin kurjaa. Olikin pikkupotilas kovin kipeä. Nyt on kuitenkin jo parempi vointi, yskää ja nuhaa vähän, kuumetta ei onneksi enää.
Lääkärimatkalla tietenkin piti pojalle ostaa lohdukelelu. Ostin Musti-koiran. Se onkin ollut suosittu nalle, sitä on silitetty ja halailtu. Tuli tarpeeseen:)

Että tämmöinen sairastupa meillä!