Eipä täällä ole ihmeempää kuulumista. Mahaa kasvatellaan vaan. Samat hommat alkaa kuin mitä oli poikaa odotellessa, eli kun kävellessä vauhti kiihtyy niin maha kovettuu.. ehkä vähän lievempänä on tuota nyt kuin pojasta. Saas nähdä kuinka tässä vielä käy.

Ja kun kävin siinä sappileikkauksessa reilu vuosi sitten, niin navan kohdallehan tehtiin reikä tähystintä varten. Navan seutu onkin nyt alkanut oireilla. Se on joskus ihan kosketusarka ja kurjan tuntuinen. Varmaan siellä sitten se arpikudos vaan venyy ja paukkuu. Tänään sitten pyysin meidän superradiologia katsomaan, että mitä siellä navassa on. Mitkään kiinnikkeet ei ultrassa näy, mutta tyrä näkyisi. Tyrää siellä ei kuitenkaan vielä ainakaan ollut, mutta radiologin mukaan voipi sellainen tulla. Mahtavaa!! Sitä odotellessa!!

Samalla kurkattiin masuun vaaveliakin. Siellä se taas kieputteli ja pyllisteli sopivasti niin, että nostettiin sukupuoliarvio 80-90 %:iin!! Aika jännää!! Vaikka edelleenkin uskon sitten kun näen, että kumpi siellä molskii. Täytyy ostaa tuolle radiologille vaikka kuoharipullo kun on jaksanut ultrailla mun mahaani tässä kevään aikana. Ihan kiva työpaikkaetu.

Nyt me aletaan tuon pörröpäisen nakupellen (poika siis, ei mies) kanssa syödä jauhelihakeittoa ja sitten kävellä könkötellään mummulassa käymään. Jos vaan mummu on kotona. Saa nähdä..

Eipä nyt muuta tällä kertaa!